Viihderavintolat
Ravintoloiden tullessa toden teolla Suomeen 1800-luvulla, oli hienoissa ravintoloissa myös paljon erilaista ohjelmaa. Olihan ravintolat tuohon aikaan paikkoja, jonne kirjailijat ja taiteilijat hakeutuivat. Kieltolaki ja sen jälkeen tullut toinen maailman sota tekivät hallaa ravintolaviihteelle, mutta vähitellen sodan jälkimainingeista selvittyämme alkoi ravintoloidenkin ohjelmatarjonta elpyä.
Tanssit ja ravintola
50- ja 60-luvulla ravintolaviihdettä sivusi suomalaiset lavatanssit ja lavoja perustettiin nimenomaan noisen vuosikymmenten aikana ympäri Suomea. Yleensä lavatansseissa oli aina myös live orkesteri soittamassa musiikkia. Orkesteri esiintyi yleensä kaksi kertaa ja välijalla musiikkia soitettiin levyiltä. Lavatansseihin liittyi myös olennaisesti naisten ja miesten hakuvuorot. Lavatanssit siirtyivät osittain myös ravintoloihin mutta koska lavatanssit yleensä vaativat isomman tanssilattian, ei tavallisten ravintoloiden kannattavuus kestänyt keskellä kaupunkia pidettävään lavatanssiravintolaan mutta siitä kehittyi kaupunkien tanssiravintolat, joissa oli tanssien lisäksi luonnollisesti myös ruoka- ja juomatarjoilut. Yksi vanhimmista Suomen tanssiravintoloista oli Helsingin ravintola Kaisaniemi, joka toimi tanssiravintolana jo 1900-luvun alussa. 20-luvulla ohjelmistoon tulivat myös varietee ja kieltolain aikoina myös jazz. Uskomatonta mutta totta on myös se, että 1930-luvulta 50-luvulle Suomessa oli tanssia koskevia keltoja ja rajoituksia, joiden tarkoituksena oli hillitä prostituuriota ja alkoholin käyttöä(!). Suomessa ravintolatanssikulttuuria pyritään tanssiravintoloiden kadottua pitämään yllä erityisillä tanssi-illoilla tai -klubeilla, joita järjestetään ajoittain muuntyylisissä ravintolatiloissa. Yksi ensimmäisistä tanssi-iltojen järjestäjistä oli Helena Ahti-Hallbergin ja Mikko Leppilammen vuonna 2014 perustama helsinkiläinen Hurmio-klubi.
Yökerhot
Disco tuli Suomeen 70-luvulla. Sanotaan että ensimmäinen suomalainen DJ olisi ollut Paavo Einiö, joka soitti tanssilavoilla levyjä orkesterien tauoilla. Myös monen vanhemman suomalaisen muistama Markku Veijalainen oli Suomen ensimmäisiä tiskijukkia hänen heittäessä keikkaa jo 60-luvulla juontajana. Ensimmäinen Suomen DJ-mestaruuskisa taidettiin käydä 1967 ja sen voitti Jyrki Hämäläinen, Suosikin päätoimittaja. Ensimmäisiä varsinaisia diskoja lienevät olleet mm. Helsingin W.S.O.P klubi 1965 ja Kulosaaren Casinon Club Discoteca 1966. 70-luvun alussa koko Suomen kiersi E-Disco kiertue, joka lanseerasi diskoilmiön koko Suomeen ja Tampere, Turku, Lahti, Kuopio, Imatra saivat nopeasti pystyyn omat disconsa. Tampereella Linnasalin limudisco aloitti jo 1967. Nykyään ravintoloilla voi olla monia nimiä, ne voivat olla suoraan ruokaravintoloita, pubeja, klubeja, pitserioita, baareja, yökerhoja, mutta nimi itsessään ei välttämättä kerro, minkälaista ohjelmaa ravintolassa on tarjolla.